|
Morango
Nimi: Morango (nimen merkitys:Mansikka)
Lahko: Ei kuulu Lahkoon
Ulkonäkö: Morangon turkki on laineikasta ja tiivistä, likaa hylkivää ja hyvin kiiltävää. Naaran turkki on kuitenkin melko karkeaa eikä kovin pitkää, mutta säänkestävää.
Koirasusi on rakenteeltaan kevytrakenteinen. Normaalia mudia naaras on kuitenkin huomattavasti korkeampi ja sen säkäkorkeus on noin 60 cm. Meksikonsuden lyhyitä jalkoja naaras ei ole perinyt ja sen jalat ovat kevyet ja taittavat matkaa nopeasti ja vaivatta. Rakenteeltaan naaras on melko normaali. Se on kuitenkin ketterä ja sopivan hoikka.
Kuono Moranilla on melko lyhyt ja leveä, korvat pyöreähköt. Tassut ovat voimakkaat samoin naaraan leuka. Naaraan häntä on hieman kaartuva ja pörröinen.
Väritykseltään naaras on pääosin kiiltävän musta, mutta selässä, niskassa ja takajalkojen takaosassa on punertavaa. Korvien sisus on myös punertavaa ja silmien ympärillä on melkein koko silmän kiertävä punainen paksu ’raita’. Jalat ovat melkein kokonaan beigen väriset. Myös kuonossa ja kaulassa on beigeä. Posken lähettyvillä on punainen läikkä. Mahanalunen on myös beigeä.
Morangolla on musta nenä, kynnet ja anturat, mutta hampaat ovat puhtaan valkoiset. Silmät neidillä ovat oliivinvihreät.
Luonne: Morango on asioihin negatiivisesti suhtautuva nuori koirasusi. Se narisee usein ilman syytäkin tai, vaikka kaikki olisi hyvin.
Monet nuorukaiset ovat uteliaita ympäristöään kohtaan ja Moran ei tee siinä poikkeusta. Se tutkii uusia paikkoja usein mielellään. Lisäksi se kuljeksii mielellään saaren eri osissa katsellen maisemia ja painaen niitä mieleensä.
Kaikkea luonnonkauneutta naaras ei kuitenkaan arvosta.
Kaunis auringonpaiste on neidin mielestä tappavan paahtavaa ja kova tuuli repii turkin päältä. Naaras kuitenkin rakastaa kukkia ja niiden tuoksua on ihana nuuhkia. Kukat ovatkin ainut asia mistä naaras ajattelee aina positiivisesti.
Myös vanhemmilleen ja sisaruksilleen naaras juttelee usein iloiseen sävyyn.
Naaraaseen on myös hyvin vaikea tehdä vaikutusta tai ylipäätään ystävystyä, sillä sen negatiivinen asenne ja toisinaan jopa ilkeä käyttäytyminen ajaa useimmiten seuralaiset pois. Naarasta ei paljoa paina, vaikka se loukkaisikin jotakuta verisesti. Se on oman polkunsa kulkija eikä välitä siitä, mitä muut sanovat.
Jos joku kuitenkin jaksaa tutustua naaraaseen, joka kiukuttelee, mutta vihaa, jos muut marisevat, voi siitä saada hyvinkin luotettavan ystävän. Naaraan rakkaudessakin tosin on kestettävää, sillä se on hyvin omistushaluinen ja usein myös mustasukkainen. Yhdenyön huvituksiin naarasta on hieman aikuisempanakin hyvin vaikea saada.
Naaras ei välitä tappelemisesta vaan sopeutuu tilanteeseen kuin tilanteeseen pakon edessä. Se on helppo pakottaa väkivallalla ties millaisiin asioihin.
Morango on myös hyvin huumorintajuinen, vaikkei aina naurakaan ääneen oli asia kuinka huvittava tahansa. Vahingoniloinenkin neiti on ja se omaa myös pakonomaisia rutiineja joista se ei osaa juuri luopua.
Sillä on tietyt rytmit ja se syö aina samalla tavalla, aloittaa ruoan takaosasta.
Se ei kuitenkaan ole nipo eikä järin tarkka siitä millaiselta se näyttää tai miltä joku muu näyttää. Lämpimimmän vastaanoton naaraalta saavat vähäjärkiset tai hieman vammaiset yksilöt. Sillä on kova halu hoivata yksilöä, joka ei ymmärrä aivan kaikkea. Vaikka onhan naaras itsekin nuori ja se on toisinaan hyvin lapsellinen.
Aivan kaikkea Moran ei ymmärrä, mutta se liikkuukin usein asenteella ’mitä sitten, mitä väliä’. Sitä ei kiinnosta muiden asiat, eikä se pitemmän päälle jaksa kuunnella muiden murheita vaan usein vain lähtee pois sanaakaan sanomatta. Naaras ei nimittäin ole järin puhelias ja jos se puhuu, on sen narisevaa kiukkuista ääntä inhottava kuunnella.
Lisäksi Moran vihaa muutoksia, se ei siedä sitä, että maailma uudistuu ja asiat muuttuvat. Sille onkin lähes katastrofi, jos jokin asia on aina mennyt samalla lailla, mutta yhtenä päivänä ei menekään.
Moran on kuitenkin kova pohtimaan asioita, jopa syvällisestikin, silloin kun se saa olla rauhassa oman päänsä sisällä.
Sisimmiltään se onkin hellyyttä ja huomiota kaipaava koirasusi, joka harvoin paljastaa tunteitaan, ellei joku saa sen arkkua auki.
Naaras ei pidä yksinolosta, vaikkei olekaan ystävällisen kuuloinen seuraa löytäessään. Toisinaan se on valmis tekemään niin kuin seuralainen haluaa, vaikka se olisikin naaraan omaa tahtoa vastaan. Järin jääräpäinen yksilö, kun ei ole kyseessä.
Menneisyys: Morangon lapsuus on hyvin suloinen ja vaaleanpunainen. Se syntyi kolmen sisaruksensa kanssa kylän laitamille. Sen vanhemmat rakastivat toisiaan ja elämä oli oikein ruusuista. Pennut leikkivät keskenään ja tutkivat kylää ja Moran oli siitä mielissään. Melkein joka päivä se oppi jotain uutta ja veikeää.
Morango oli innokas tutkimusretkeilijä ja kulki usein aina uusia polkuja käyttäen.
Perheen esikoinen Framboesa lähtikin ensimmäisenä omille teilleen ja tämän perässä Amoreira.
Morango eleli tämän jälkeen vielä jonkin aikaa vanhempiensa lähettyvillä kylää monesti yöaikaan katsellen.
Koitti kuitenkin päivä jolloin naaras oli täysin kyllästynyt siihen, että sen vanhemmat kurkkivat koko ajan sen tekemisiä. Naaras murahti hyvästiksi ja lähti omille teilleen kylän ulkopuolelle saarta tarkemmin katsastamaan. Jonkin aikaa Moran vain kulki ja tutki saarta. Naaras halusi kuitenkin liittyä johonkin laumaan. Hetken aikaa naaras mietti vaihtoehtoja kunnes liittyi Befalakseen.
Muuta:
Rutiineja naaralla on ruoan aloittaminen aina takaosasta. Herättyään se venyttelee aina tarkasti, jopa varpaat. Uimisen jälkeen se ei ikinä ravistele turkkiaan.
Pelit
Vanhemmat: Äiti Canela, isä Arar
Sisarrukset:Amoreira, Mirtilo, Framboesa
Ystävät:
Puoliso:
Pennut:
Vihaa:
Pelaaja: Mezzi
Sivupohja © hitodama
Kuvapohja (c) Andriaana
|
